Taas vierähtänyt pitkä tovi. Oli yhtäkkiä niin paljon kiireitä koulun ja töiden kanssa etten ole ehtinyt pelaamaan saatika sitten kirjoittamaan. Heti meni penkin alle nämä mun julkaisupäivä suunnitelmat :D Oon nyt panostanut tähän sukupolveen, vähän juonta on jo tässä mukana ja jatkuu ajansaatossa eli nauttikaa :)
Elämä kampuksella sujui tavalliseen tapaansa. Kaikki olivat opintojen ja omien harrastuksiensa kanssa.
Felixin vapaa-aika kului Eliisaa miettiessä. Siinä naisessa oli jotain ainutlaatuista. Felix oli aivan varma, että Eliisa oli se oikea.
Amalea puolestaan käytti aikansa kämpän puhtaana pitämiseen. Tytölle oli tulossa tärkeä vieras ja talon piti olla puhdas.
Amalean tärkeä vieras oli nimeltään Gunnar. Gunnar kävi samoilla luennoilla Amalean kanssa ja poika oli iskenyt silmänsä tummaan kaunottareen. Amalea sai ensisuudelmansa Gunnarilta.
Pari viettikin loppuiltansa lemmenlilluttimessa.
Amaleaa alkoi pyörryttämään.
”Am sähän oot ihan tulikuuma, eihän sulla oo lämpöhalvausta?”
”Taitaa olla, mutta se menee ohi vettä juomalla..”
”Hyvä että sä oot kunnossa, en kestäis jos sulle sattuis jotain, mun täytyy lähteä kämpille nyt mutta nähdään taas huomenna, jooko?”
”Tottakai, en malta odottaa huomista.”
Pari suuteli hyvästiksi ja Amalea jäi huokailemaan Gunnarin perään. Rakkautta ensisilmäyksellä.
Ida myös kaipasi hieman rakkautta elämäänsä ja toivoikin saavuttavansa sen henkilön nimeltä Puntti avulla.
”Sä oot Ida kyllä ainutlaatuinen ihminen, mä pidän susta todella”.
”Hei älä nyt rupee noin hempeeksi... Toihan on melkein ällöttävää”, Ida naurahti ja pari aloittikin kiivaan tyynysodan keskenään. Naurua ja hauskuutta siitä ei puuttunut.
Yhtäkkiä kesken tyynysodan Puntti kaappasi Idan syleilyynsä.
”Ihan oikeesti mä pidän susta todella ja mä aion näyttää sen.”
Puntti painautui varovasti Ida vasten, eikä Ida yhtään laittanut vastaan. Parin huulet koskettivat hellästi toisiaan.
”Mun täytyis oikeesti mennä nyt nukkumaan, mä toivon et nähdään taas huomenna.”
”Joo kyllä mä ymmärrän, mullakin on luento huomenna, sä oot mun ajatuksissa Ida.”
Benjamin Hakkarainen alias Laama-poju oli iskenyt silmänsä Jadeen ja Jade oli ihan myyty. Tää on ehkä ensimmäinen kerta mun simshistoriassa kun joidenkin välillä on kolme salamaa! En voi olla käyttämättä tätä tilaisuutta hyväkseni!
Benjamin ei ollut erityisen komea mutta viehättävä ja charmikas nuori mies oli. Huumorintaju oli myös kohdillaan. Noilla taidoilla saisi hurmattua naisen kuin naisen.
Jade oli otettu saamastaan huomiosta. Hän olikin päätäpahkaa rakastumassa laama-pojuun. Olihan noi viehättävä mies hyvä saalis kampuksella.
Silti Jadea mietitytti hänen ja Joakimin välinen suhde. Jade oli kuullut nuoresta pojasta hyvin paljon. Joakimillä oli puheiden mukaan paljon irtosuhteita nuorempiin sekä vanhempiin naisiin. Aina kun Jade oli yrittänyt asiasta kysyä, Joakim pystyi jotenkin kääntämään ajatuksen toisaalle.
Ida puolestaan oli lumoutunut omasta rakkauselämästään. Muillakin sisaruksilla oli omat kumppaninsa, mutta Ida halusi jostain syystä olla hieman parempi kaikessa. Ida olikin ajatellut kysyä jos Puntti alkaisi seurustelemaan hänen kanssaan ihan virallisesti.
Viimeinkin Puntti saapui, h-hetki oli käsillä.
”Ihanaa rakas että pääsit tulemaan näin lyhyellä varoitusajalla.”
”Mä oon miettinyt tätä meidän välistä juttua ja sitä mitä sä sanoit musta”, Ida sanoi hieman ujona. Puntti katseli punertavaa kaunotarta hieman hämillään. Miten kaunis tuo tyttö olikaan.
”Niin sitä että sä pidät musta ihan tosissas... Tuota mä pidän susta ihan hirmu paljon ja tiedän että tää tulee vähän nopeeta, mutta mä todella haluan ja tarkotan sitä.. Oisko mitenkään tai siis seurusteltaisiinko ihan vakavasti ja tosissaan.. niinku ihan tulevaisuutta samalla ajatellen?” Ida katsoi toiveissaan ja kirkkain silmin tummaa komistusta.
”Hei hetkonen, hidasta vähän tyty”, Puntti sanoi hieman hädissään ja työnsi Idan käden varovasti pois.
”Hei rakas mitä sä nyt? Mä luulin että sä haluut tätä ja ennenkaikkee haluut olla mun kans..” Ida sanoi hieman pettyneenä kyyneleiden virraten hänen silmistään.
”Mä pidän joo, mut tää tulee vähän nopeeta... Enkä oo valmis mihinkään vakavaan suhteeseen. Haluun olla villi ja vapaa ja kokee kaikkia uusia juttuja. Et sä oikeesti merkitse mulle tässä vaiheessa mitää vakavaa vielä. Ehkä mun täytyy lähteä”, Puntti sanoi nopeasti ja poistui yhtä nopeasti paikalta.
”Siis mitä mä oon tehnyt väärin, mä luulin oikeesti et Puntti välittää musta”, Ida itki yksikseen. Kaikki sisarukset kuulivat Idan surun mutta päättivät että Idan oli parempi olla nyt yksin. Sellainen Ida oli aina ollut.
Felixin rakkauselämä senkun kukoisti Idankin edestä. Felix oli ollut oikeassa hänen ja Eliisan suhteen. Pari vaihtoikin kiihkeän ensisuudelman.
”Tosi ihanaa et me seurustellaan kulti, mut voitaisko ehkä pitää tämä vielä vähän salassa, katsos kun mun sisko Ida, se jolla on punertavat hiukset”, Felix selitti kunnes Eliisa katkaisi pojan selitykset.
”Punertavat hiukset... Siis joo kyl mä sun siskon tiedän, se on hengaillut sen Puntin kanssa. Oon vähä kuullut et Puntti hengailee paljon muidenkin naisten kanssa”, Eliisa sanoi hieman varovaisena.
”No just se ja siitä mun pitikin sanoa, Ida joutui just pettymään siihen pojuun. Ida oli oikeesti rakastunut mut Puntti osottautukin ihan täys pelleksi. Siks mä pyydän et voitasko pitää hieman matalampaa profiilia.”
”Tottakai mä ymmärrän. Oon onnellinen et saan olla sun kans, millään muulla ei oo väliä”, Eliisa vastasi ja kietoi kätensä Felixin ympärille.
”Oot maailman ihanin kun ymmärrät mua”, Felix hymyili ja moiskautti suukon Eliisan poskelle.
Monikos muistaa vielä tämän naikkosen? Lehtori käy aika usein, ilmeisesti ettimäs Valtoa :D Oon kyllä yhä tyytyväinen tuohon Lehtorin ulkonäköön ;)
Amalea oli myös tosissaan Gunnarinsa suhteen. Hän halusikin järjestää Gunnarille yllätyksen.
”Hei Am, mitä sä täälä ja tollasissa vaatteissa”, Gunnar katseli Amaleaa hieman kummastuneena mutta myös mielenkiinnolla.
”Shhh... Nyt Gunnar ei puhuta vaan seuraa mua”, Amalea vietteli Gunnarin perässään sängynpäälle.
”Am sä oot todella viehättävä, ootsä ihan varma tästä, mä en halua mitenkään painostaa sua.”
”Mä oon tästä ihan varma, mä haluun tätä yhtä paljon kun säkin, älä oo huolissas.”
Pariskunta nukkuikin yönsä vierekkäin. Gunnar on omalla tavallaan aika söpö, vaikka onkin vähän erikoisen näköinen mun mielestä :D
Aamu valkeni ja Gunnarin oli aika lähteä opistolle päin.
”Mulla oli tosi ihana yö. En haluis lähtee mut opinnot kutsuu.”
”Mulla on onneksi vasta iltapäivällä luento, mun on nyt jo ikävä sua.”
”Siks mä oonkin pohtinut tätä pitkään, haluisitsä tulla mun mieheksi?” Amalea polvistui Gunnarin eteen silmät kiiluen.
”Voi Am-rakas. En ois osannut arvata, mutta tottakai suostun!”
”Voi hömppä sinua, tietty mä oisin halunnut olla se joka kosii sua mutta kai se näinkin menee”, Gunnar hymyili ja veti Amalean lähemmäs itseään halaten tiukasti ennen lähtöä.
Ida ei pystynyt enää katsomaan itseään peilistä tapahtuneen välikohtauksen jälkeen. Hän ei voinut käsittää miksei Puntti pitänyt hänestä. Mikä hänessä oli vikana?
”Hei Puntti älä soita tänne enää, oot aiheuttanu jo ihan tarpeeksi vaikeuksia. Usko nyt Ida ei halua puhua sun kans, se ei haluu kuulla susta eikä haluu varsinkaan nähä sua”, Felix raivosi puhelimeen ja paiskasi luurin kiinni.
Ida oli yrittänyt elää mahdollisimman normaalia elämää. Luennoilla käyminen oli tullut helpommaksi sillä Puntti oli jättäytynyt pois yhteiseltä kurssilta.
Silti Ida istui usein yksikseen pihalla miettien kaikenlaista. Hän ei halunnut mieshuolien antavan masentaa, mutta ne kävivät silti usein mielessä. Olisi ihana saada jotain muuta ajateltavaa.
Mutta silti Ida ei voinut käsittää Puntin tekosia. Hän oli niin rakastunut etteivät tunteet katoa noin vaan. Vaikka Puntti oli satuttanut pahasti, Ida silti rakasti vielä tätä.
”Ootko sä Ida kunnossa, mä oon ollut vähä huolissani susta viimeaikoina”, Felix kysyi hiljaa etteivät muut kuulleet.
”Kiva Felix et sä pidät musta huolta, mä oon ihan kunnossa. Oot paras veli ikinä.”
Muutaman viikon päästä elämä alkoi hymyillä ja opinnot sujuivat entiseen tahtiin.
”Felix mä oon tosissani. Oot oikeesti korvaamaton veli”, Ida hymyili ja halasi Felixiä tiukasti.
Ilmat alkoivat viilentyä ja syksy saapui kampukselle salakavalasti.
Opiskelijataulut olivat valmistuksen alla sekä Jaden ja Benjaminin suhde kukoisti. Täytyyhän tuollaisella salamamäärällä kukoistaakkin.
Saman mietintäpuun luo olivat muutkin löytäneet tiensä. Kaikilla riitti omia ajatuksia mietittäväksi. Muilla ne olivat lähinnä positiivisia sekä tulevaisuuden haaveita.
Felixistä oli ajansaatossa tullut oikein hyvä kokki. Siskot oikein vaativat isoveljeä valmistamaan iltaisin aina illallista, koska hän oli kaikista paras siinä.
Amalea oli aloittanut joogan harrastuksenaan. Jotta Felix ei olisi yhtään vähäisempi hän aloitti meditoinnin :D
”Hei sisko, mun mielestä sun pitäis unohtaa se Puntti ja keskittyä johonkin muuhun. Kyllä se rakkaus sieltä tulee, ehkä silloin kun sitä vähiten odottaa”, Amalea neuvoi Idaa ollessaan samalla hieman huolissaan.
”Kuka Puntti? En enää edes muista ketään sen nimistä tyyppiä. Ootte tosi kultaisia kun jaksatte neuvoa ja huolehtia musta”, Ida sanoi kiitollisena.
Jade oli päättänyt muuttaa tyyliään hieman. Talouteen oli myös ostettu uusia vaatteita, jos edellisestä kuvasta huomasitte ;)
Felix oli onnellisempi kuin koskaan, etenkin Eliisan tavattuaan. Niimpä Felix päätti yllättäen kosia elämänsä naista ja Eliisaa suostui tietenkin. Seuraavat viikot kuluivat kun pari suunnitteli yhteistä tulevaisuutta.
”Toivottavasti Ida ei ota itseensä teidän kihlausta. Tiedäthän, sillä on ollu niin vaikeeta tämä vuosi”, Jade sanoi varovasti ja katsahti veljeensä.
”Ääh.. Kerroin Idalle mun suunnitelmista ja se oli tosi innoissaan mun puolesta. Me ollaan tosi läheisiä kato nykyään. Enemmän mä pelkään sitä kun Amalea on pimittäny suhteensa koko tän ajan. Mitäs kun Ida saa tietää et kaikilla muilla on toimiva parisuhde paitsi sillä?” Felix sanoi hiljaa.
”Hei Jade. Mä oon päättänyt kertoo Idalle mun ja Gunnarin suhteesta. Oon pimittäny sitä liian kauan. Mitä mieltä sä oot siitä?”
”Hei Amalea... tota mä en tiedä onko se niin hyvä ajatus. Tiedäthän Idalla on ollu tosi vaikeeta ja sä oot pimittäny siltä tän asian koko vuoden.”
”Äääh... En mä tiedä, tee niinku näet parhaaksi. Mut jos siinä käy huonosti niin älä sit tuu mulle sanomaan etten varottanu. En haluu olla ilkee, yritän vain ajatella kaikkien parasta.”
Kaikesta huolimatta Amalea päätti kertoa Idalle koko asian. Amalea selitti asian taukoamatta ja Ida kuunteli kuuliaisesti koko sen ajan. Sen jälkeen seurasikin kiusallinen hiljaisuus.
Ida katsahti viimein poispäin kyyneleet olisivat halunneet tulvia hänen silmistään, mutta Ida ei antanut niille mahdollisuutta.
”Mä oon kiitollinen sulle et sä kerroit ja ymmärrän kyllä että oot pitäny tän multa salas, mut usko mua mä oon päässy yli näitten asioitten ja oon vain ilonen teidän puolesta. Kyllä mun vuoro tulee vielä joskus.”
”Voi Ida, ihanaa et sä otat tän tollai. Oon silti pahoillani etten kertonu sulle aikasemmin.”
Viimeiset päivät kampuksella alkoivat olla käsillä. Ida oli aloittanut maalausharrastuksen. Opiskelijataulut valmistuivat samalla ihan ajallaan.
Loppukoe oli käsillä. Kaikki olivat jännityksestä ihan hermostuineita.
Ja niimpä siinä sitten kävi että neljäs sukupolvi (ja ainoa sukupolvi josta ihan kaikki lapset kävivät yliopiston alusta loppuun) valmistui erinomaisin arvosanoin!
Kommentit